SARA // HOUSEFIVE

Kuulumiset.

11.10.2017
Sori vaan, etten ole tänne ehtinyt. Enkä oikeastaan ehdi vieläkään. Mä vihaan sanaa ruuhkavuodet, mutta samalla elän just sen ytimessä :D Tähän viikkoon on mahtunut lastenhoitoa; hoitopoikia ja naapurin lapsia, kuvauskeikka ja niiden kuvien ripeä editoiminen etiäpäin ja sit tietty omat lapset harrastuksineen ja koulujuttuineen. Olen laittanut ruokaa, siivonnut, selvitellyt puhtaat pyykit kaappeihin, suunnitellut Elsin ensiviikon synttäreitä ja hankkinut tarvikkeita, organisoinut kämppää, koska saadaan ensi viikolla tänne mun vanhemmat vieraaksi. Vielä riittää kilometrin pitkä to do-lista ja sit vielä tähän samaan syssyyn tietty sulattelen vähän omaan itseeni kohdistuvia uutisia (en ole raskaana!) ja omaksun asiaan liittyviä juttuja. Vielä en ole valmis kertomaan mistä on kysymys, koska esim. tämä aamu alkoi itkulla, mutta kyllä täältä vielä noustaan ja kyseessä ei onneksi ole mikään ihan kuolemanvakava juttu. 

Nyt tarttis hipsutella 4-v juhlakutsuihin pinkkiä glitteriä ja yritän kyllä bloggailla tässä kaiken tuoksinassa, mutta nyt tämän hetkisen blogi saattaapi päivittyä tällai kerran pari viikkoon ja sit taas pölyn (tai glitterin ;)) laskeuduttua palailen rivakampaan tahtiin. On nimittäin jo ikävä <3

Perjantai-hömppää.

6.10.2017
Mun on vaikea käsittää, että kello on täällä vasta pikkusen päälle kaksi iltapäivällä. Kenties syynä, että eräs tyttönen herätti mut kello 04:30 ja nukahti kyllä uudestaan, mut minä en. Ja mä en edes juo enää kahvia, että ihme kyllä olen vielä toistaiseksi aivan messissä, mutta tämä päivä tuntuu kestäneen jo vaiks kuinka kauan :D

No mut perjantai - ai kun kiva :) Mun päivään mahtuikin jo yksi tosi mielenkiintoinen palaveri, mikä näyttäisi poikivan tosi jännittävää tekemistä mulle. Haastavaa kylläkin, mutta ehkäpä on hyvä vähän astua ulos mukavuusalueeltakin välillä!



Muuten meillä on aika perus meno. Hain Elsin koulusta ja joka päivä hän haluaisi olla koulussa ihan koko päivän, kuten isoveljet (nyt hänen leikkikoulunsa siis vain 3h päivässä). Välillä sitä miettii, että onko tehnyt äitinä jotain hyvin vai huonosti, kun kaikki kolme riemumielin käyvät koulua; et niinkuin olenko kasvattanut heistä rohkeita ja itsenäisiä vai eikö he vain halua viettää aikaa mun kanssa :D



Tällä miltei 4-vuotiaalla on kyllä niin hauskat jutut just nyt. Itseasiassa, kiitos bloggauksen, huomasin, että täällä on säilössä kivasti kaikkia virstapylväitä hän ja isoveljien kehityksestä, mitä en ikinä muistanut kirjoittaa vauvakirjoihin ylös. Jos nyt totta puhutaan 2/3 meidän perheen vauvakirjoista on tällä hetkellä hukassa, apua...



Vaikka en sen verran syvällisemmin halua täällä luonnehtia lapsiani, mutta pakko huomioida tämän tytön syvä kaikkien kasvien rakastaminen. Kukkasten tietty varsinkin. Hänellä oli tuossa niin kova tohina päällä, että vain sen hetken pysyi paikallaan, kun pysähtyi ihailemaan näitä pieniä kukintoja. kotiin tietysti matkaa aina mitä käpyjä milloinkin. Harmi ettei täällä tarvitse tehdä niitä kasvikansioita; meillä ois jo materiaalit valmiina!


Mitäs meillä on vielä tähän päivään tiedossa? 

Pojilla on koristreenit, milloinka mä ehdin aina juttelemaan kivasti yhden äitikaverin kanssa, kenen poika on vielä itseasiassa meidän Jamesin luokalla. Pikkuhiljaa alkaa täältä Killarneysta saamaan hyviä kavereita ja siitä on erityisen iloinen ja kiitollinen olo. Viehän se aikaa aina kotiutua uuteen paikkaan, mutta tuttavat, kaverit ja ystävät on sellainen viimesilaus vai mitä?

Toivottavasti teillä on kiva viikonloppu tiedossa! Mulla on huomenna tupa täysi ja sunnuntainakin tapahtumaa toisen perään, että toivottavasti saan tänään unta ihan äly-aikaisin. Nyt seuraavaksi lupasin vähän leikki barbeilla ja sit nopskaa ennen niitä koristreenejä koiran kanssa kunnon lenkille. Tässähän tämä loppupäivä hujahtaakin. Iltaruoka täytyy ehkä oikeaista kalapuikkojen ja salaatin kautta.

Mut nyt ne barbit - kuulemisiin :)


Olohuoneen käyttöönotto.

5.10.2017
Sitting room where nobody sits - tätä on vaikea käsittää ennen kuin tulee Irlantiin. Täällä miltei kodissa kuin kodissa on olohuone, sitting room, missä on mahtavimmat (nahka)sohvat, vitriini parhaimmille posliineille ja kristalleille, kenties jäätävän kokoinen tv, mitä kukaan ei juuri katso jne. 

Se todellinen olohuone on yleensä keittiön yhteydessä sijaitseva snug. Snug on sellainen nurkkaus, missä on kenties nojatuoleja ja toinen tv ja missä keittiön lisäksi todella hengataan. Syy lienee, että täällä valtaosassa taloja kaikki huoneet on erikseen ovien takana eikä samalla tavalla kuin Suomessa enemmän yhtenäistä tilaa. Näin meilläkin. Olohuone on tässä heti ulko-ovesta vasemmalla ja koko muu koti jää tavallaan tämän taakse. Keittiössä tuntuu tapahtuvan eniten ja oikeastaan tänne olkkariin on tullut hipsittyä ihan aniharvoin, mutta enevimissä määrin! 

Meillähän ei nimittäin ole ollut tv:tä siitä asti, kun muutimme tänne Irlantiin. Mä en ole juuri telkkaria katsonut (vaan nysvännyt internetissä) ja Liam taas on ollut niin paljon töissä. Lastenohjelmat on saanut dvd:ltä taikka youtubesta. On ollut ihan typerän tuntuiselta ajatukselta maksaa tv-luvasta, kun ei sitä sitten olisi niin paljon katsottu. Nyt olemme kuitenkin tosissaan ruvenneet miettimään telkkarin ostamista tähän olohuoneeseen ja pöytäkoneen siirtämistä vierashuoneeseen. Pienellä huonekalurymsteerauksella ei tarvitsisi sen itse ruudun lisäksi kauheasti tähän hommeliin panostaakkaan. Ehkä se on nämä pimenevät illat, mutta nyt jotenkin mielummin pötköttelisin sohvan nurkassa vaikka jotain sarjaa taikka Britti X-factoria katsomassa, kuin kovalla tuolilla keittiönpöydän ääressä, mihin yleensä jämähdän lasten mentyä nukkumaan.


Niin siis tosiaan se syy, miksi tässä olohuoneessa en ole viihtynyt, on kun tämä on ollut vähän sellainen keskeneräinen ja sekainen. Eilen vihdoin sain inspiksen kaivaa kaapista viime vuonna muuttoa varten elmukelmutetut valokuvakehykset kuvineen ja vaikka en nyt ihan harkinnut vielä viimeisen päälle, mihin niitä sijoittelen, tuli tuo takanreunus heti jotenkin kotoisemman näköiseksi.




Näitä pitää vielä varmaan vähän ajan kanssa pyöritellä, mutta samaan syssyyn kävin kaivamassa esiin syksyisemmät villaviltit ja samettisen tyynynpäällisen ja muuta tähän loppuvuoteen sopivaa somistusta omista kaapeista. Vaikka mä ehkäpä tosiaan tykkäisinkin vähän modernimmasta talosta, niin onhan tämä nyt aika cozy :)


Juu ei kotikuvia ilman meidän vahtikoiraa :)) Pulla itseasiassa onkin viettänyt meistä eniten aikaa täällä olkkarissa ja pujahtaa nojatuolille taikka sohvalle nukkumaan aina, kun keittiön ovi on raollaan. Hän ei tuolla varsinaisessa koiran sängyssä mielellään viettäisi aikaa laisinkaan ja olihan meillä alunperin ajatuksena ettei koiraa sohvalle tai nojatuoliin, mutta niin ne periaatteet sitten unohtui, kun hän oppi hyppäämään kainaloon :) Yläkerta ja makuuhuoneet sentään ovat vielä no-go zone.

Heh, olihan näitäkin kuvia voinut vähän stailata ja nuo miehen ostamat liljat alkavat - luojan kiitos - tulla tiensä päähän! Hän oli ihan unohtunut, miten voimakas tuoksu (tai no haju) liljoista tulee ja osti ne minua ilahduttamaan. Itse muistin ja en yleensä osta, mutta en kyllä ole raaskinut poiskaan heittää, kun ovathan ne kertakaikkisen upeita ulkonäöltään. ja kyllähän ne ilahduttivatkin, koska ajatus on tärkein <3 Seuraavaksi ostan kyllä syvän punaisia ruusuja :)


Olohuoneen ikkunalaudoilla sen sijaan ilahduttaa jo Callunat. Yleensä olen ostanut kunnon kanervia, mutta nyt jotenkin miellyin noihin.


Hänen lemppari paikkansa - ja tosiaan täällä me taas olohuoneessa hengataan ja aika ihanaakin, koska tämä on, meidän makuuhuoneen lisäksi, koko talon valoisin huone. Liam myös osti just itsellensä ja koko perhettä ilahduttamaan uuden levysoittimen, koska eräs kätevä emäntä ehkä pyyhki edellisestä soittimesta turhan rivakasti pölyjä ja se meni epäkuntoon, kääk! Varaosat olivat kuulemma kiven alla ja mies alkoi olla jo aika tuskainen ilman lemppari harrastustaan ja sanoin sitten, että osta nyt hyvä ihminen uusi soitin ja tuhlaa välillä itseesi. Ei tarvinnut kahdesti käskeä :D

Jeps, mutta nyt taidan ruveta edistämään tätä huonekalujen siirtelyä ja kuulemisiin taas pian! Ja hei oli kiva saada tuonne kommenttiboksiin enemmän elo, kun tämä on vähän tällaista, kuin itsellensä viestittelisi... Mukavaa torstaita tyypit!