SARA // HOUSEFIVE

Keittiön uusi sivupöytä Ikeasta.

20.1.2018
Ja lauantai, mikä vihdoinkin tuntuu ihan lauantailta. 

Mähän aivan omasta ehdotuksestani olin koko syyspuolen lauantait hommissa, koska vuorotyöläisen vaimona, viikonloput ei sillätavalla ole tuntuneet vuosiin, noh, viikonlopuilta. Sit, kun kesällä vielä sunnuntaista muodostui housekeeping day, oikeastaan viikonloput vain sujahtivat hetkessä. Mun viikonloppu oli sit joskus tiistaisin taikka keskiviikkoisin, kun yritin ottaa rennosti, mutta tietty niihin päiviin kuului kaikki lasten höösääminen tuttuun tapaan. Ihan vasta nyt viikolla heräsin siihen, että nythän mun täytyy saada kaikki hommelit arkipäivinä tehtyä ja itseasiassa lauantai on ihan eka kertaa mies/naismuistiin, kunnon rento vapaapäivä! 

Ai että! Kyllä mä nautin <3 Aamu alkoi tosin herätyskellon soitolla, kuten tulee jatkossakin lauantaisin alkamaan, sillä Elsillä alkoi voimistelu ja treenit on toki jo kello ysin aikaan joka lauantai-aamu. Olin aivan fiiliksissä, miten pikkuinen tykkäsi ekasta omasta harrastuksestaan. Kunhan tästä maaliskuu koittaa, koko kolmikko on vielä siihen päälle Gaelic football-treeneissä.

Tänään laitoi lapsukaiset Liamin kanssa ulos pelailemaan ja tein itse yläkropan jumpan, sit syötiin lounasta ja lähdettiin vielä järven rantaan ulkoiluttamaan koiraa. Nyt tässä kirjoittelen tätä hommelia ja vielä ajattelin laittaa uuniin iltaruokasi pohjattoman pinaattipiirakan (minkä muuten nykyään teen ilman kermaviiliä ja hyvää tulee niinkin).

Tästä huomaakin hyvin, kun ehdi useammin päivittämään, tätä asiaa riittää taas vaiksi mikskä sivujuonteiksi :D Nyt asiaan eli meidän uuteen keittiön sivupöytään Ikeasta.




Idea varastettu suoraan isosiskoni keittiöstä, sillä sellaisia me pikkusiskot nyt vain ollaan ;) Siskollani on muutenkin ihan superihana koti ja sieltä kopioisin mielelläni koko keittiön ja monta muutakin juttua, mutta sekä mun, että Liamin silmät osui tähän sivupöytään, minkä päällä siskoni kökessä sijaitsi esimerkiksi kahvinkeitin. Sivupöydän nimi on Vittsjö ja sitä saa myös valkoisena. Hinta on vain 49e. Paitsi Irlannissa. Hinta on 65e ja sitä saa vain tummana. Olisimme toki kallistuneet alunperin valkoisen puolelle, mutta lopulta tuo on aivan saman värinen, kuin meidän työtasot eli passaa keittiöön aivan hyvin.


Mä rakastan sisustuksessa väljyyttä, funktionaalisuutta, ja tasoja, mille voi käyttötarkoituksen lisäksi asetella kauniita esineitä tai vaikkapa kasveja. Nyt toki varmasti monelle tulee mieleen, että mikä helkutin mehumaija meillä tuossa tönöttää. Tuo jäätävän kokoinen pytty olikin ennen keittiötason nurkkauksessa niin ettei viimeisiä kaappeja saanut kunnolla auki laisinkaan. Olen niin onnellinen, että sille on vihdoin järkevä paikka! 

Kyseessä on siis meidän vesifiltteri, millä saa fluorin pois käyttövedestä. Antiikkisessa Irlannissa siis fluorataan vesi jenkkilän tapaan ja me ei tod. haluta juoda moista vettä. Itse kukin voi sitten aiheesta googlettaa enemmän, mut juu päädyttiin ostaamaan tuo Berkey-systeemi ettei tarvitsisi raahata muovipulloja kaupasta selkä vääränä. Se kun ei taasen laisinkaan sopinut meidän elämänkatsomukseen.



Sivupöydän tärkein tehtävä oli siis toimia drinkki-asemana :) Päädyttiin laittamaan suoraan vesipömpelin viereen juomalaseja (tähän suositus noista Ikean Reko-juomalaseista, 1,49e 6kpl ja näillä meidän tyypit on oppineet juomaan lasista jo 9-10kk ikäisinä. Reunus on tarpeeksi pieni lapsille) ja sitten välähti, että tyhjälle alahyllylle mahtuu kaikki meidän arkilautaset!

Sen lisäksi, että keittiön yläkaapit on ahtaat ja meidän aikuistenkin on vaikea saada lautasia sieltä, olen vahva Montessorimaisen kasvatuksen kannattaja; lapset saavat erittäin mielellään auttaa itse itseään ja koko perhettä kotihommissa.  Meillä oli Clifdenin kodissakin lautaset matalalla vetolaatikossa, että lapset saavat sekä kattaa pöytää että tyhjentää tiskikonetta ihan pienestä asti.

Nythän meillä ei tarvitse baby proofata enää mitään eli tämä toimii mainiosti. Jopa tuon lasihyllyn päällä :)

Laseille tarvitsi tietysti alustan taikka tarjottimen ja hiukan pohdittuani mihin boksiin pitimänikään sukeltaa (meillä on vieläkin pari muuttolaatikkoa täysi sekalaista sälää reilun vuoden takaa), löysin tämän 10 vuotta sitten ostamani Helsinki-tarjottimen <3 Hymyilyttää aina välillä pilkahtava vihkikirkkomme kuva :)



Niin parasta, kun monia vuosia vanhat tavarat ilahduttavat yhä edelleen! Alimmalle hyllylle laitoin nyt toistaiseksi mummini vanhan korilaatikon, missä hän säilytti neulontalankoja. Se ei todennäköisesti jää tuohon paikalle. Eiköhän tämä sisustus aina elä vähän omaa elämäänsä ja tavarat hakevat pikkuhiljaa paikkaansa.

Huomasin, kun näitä kuvia halusin eräs päivä kuvata, kuinka vitsin vähän meillä on lautasia ja kulhoja ja erityisesti isoja lautasia pitäisi ehdottomasti ostaa lisää. Vihreät ja beiget kulhot on ihan täydellisen kokoisia, vaikka en väreistä niin välitäkkään. Saman mallisia, kun löytäisin jostain valkoisena. Noista meillä syödään puurot ja muhennokset ja salaatitkin.



Olen kyllä ihan todella tyytyväinen tähän keittiön uuteen tulokkaaseen. Tuon myötä yläkaappeihin saatiin tilapulaan sopivia hyllyjä esim. järkyttävän isolle tee-kokoelmalleni ja kenties saan vihdoin saa purettua muuttolaatikosta ihanan paremman astiastonikin, että voisimme sitäkin käyttää jopa arjessa.

Niin mehän siis käväistiin perinteisellä Ikea-pyörähdyksellä tullessamme kotiinpäin maanantaina. Ihan miehen ehdotuksesta ostettiin taas tämän lisäksi esim. valkoisia kehyksiä ja saatiin muutamat kuvat vihdoin seinille, kuten tuo keittiön juliste. 

Jees, mutta nyt mun täytyy lähteä tekemään dinneriä ja toivottelen kivaa lauantai-iltaa teille kaikille!
Palataan ihan pian <3

Tammikuun ajatuksia.

19.1.2018
Heippa hei. Mulla on tässä viikon varrella ollut vähän arjen haasteita. Tai siis ajankäytön haasteita. Palattiin kotiin myöhään maanantai iltana ja lapset palasivat kouluun tiistaina. Liamilla oli vielä se päivä vapaata ja yritettiin saada kämppä järjestykseen ja matkalaukut tyhjiksi heti sen päivän aikana. 

Me molemmat oltiin siinä luulossa, että jätettiin koti hurjan siistiksi lähtiessämme, mutta kotiin palatessa molemmat oltiin ihan kauhuissaan mikä sekasotku täällä oli, hah :D Tiedä sitten odotimmeko samanlaista siistiä ja järjestyksessä pysyvää suomalais-kotia, kuin vanhemmillani ja missä tietysti lomaviikon viihdyimme. Irlanti tuntui kyllä ihan ekstra nuhjuiselta taas kerran. 

No mutta, saatiin me tänne sitten paikka siistiksi, vuoden 2018 kalenteri käyttöön ja arki rullaamaan.


Ehkä se on aina tämä eka viikko lomalta arkeen palatessa aina yhtä haastava ja uudelleen rutiiniin totuttautumista. Olen kyllä ollut hiukan tuskastunutkin, koska tässä on nyt pari uutta muuttujaa ja tuntuu etten vain saa järkevästi suunniteltua mitä milloinkin tapahtuu. Tai oikeastaan kotiin palatessani huomasin taas kauhukseni, miten kamalasti mä joudun istumaan auton ratissa ja suhaamaan melko pieniä matkoja. Tähän on tultava muutos!

Vähän pöhkösti lopetettiin rahansäästösyistä meidän Jamesin after school-kerho, milloin hän pääsisi samaan aikaan kuin Fionn koulusta ja Liam voisi hakea pojat tullessaan tauolle. Nyt sitten tyypit kyllä menee aamulla samaan aikaan kouluun, mut Elsillä loppuu 12, Jamesilla 13:40 ja Fionnilla 14:45. Koululle kävelee 20minuuttia suuntaansa eli tuossa Elsin ja Jamesin välissä ei kyllä ole mitään järkeä lähteä välillä kotiin eikä Elsi montaa kertaa jaksaisikaan kävellä ympäriinsä. 

Tällä viikolla vietettiin yksi väliaika hoidellen asioita keskustassa ja toinen ulkoiluttaen Pullaa läheisessä puistossa, mihin molempiin sitten taas 1h40min on pikkusen liian pitkä aika. 


Mulla on aamuisin 3h omaa aikaa, mihin pitää mahduttaa opiskelemisen lisäksi monta muutakin juttua. Huhheijaa, kyl tämä tästä varmastikkin, kun saadaan yksi kokonainen viikko täyteen ja näen paremmin miten aikataulutan minkäkin asian. Olen kyllä sellainen rutiinien rakastaja, että ihan kunnon lukujärjestys tekee mut vain onnelliseksi ja tehokkaaksi. Tykkään tietää etukäteen mitä milloinkin ja mihin aikaan tapahtuu :)


Kieltämättä Suomi-viikon päätteeksi ajattelin, että ihana palata jo lämpimämpään Irlantiin. Mitä hitsiä vielä :D Täällähän on koko viikon ollut aivan vitsin kylmää ja märkää ja toissapäivänä kunnon myrsky, Storm Fionn

En haluaisi kauheasti negistellä, mutta tämä alkuvuosi on mulle kyllä ihan aina älyttömän tahmeaa aikaa. Mietiskelin ääneen Liamillekkin tuossa, että ainostaan silloin kun asuttiin Portugalissa, nämä tammikuu ja helmikuu ei tuntuneet niin kurjilta. 

Täydellistä olisi, jos pääsisi nyt just lähtemään kuukaudeksi johonkin tropiikkiin. Oih! 

En nyt ole saanut edes viikon varrella kuvattua, koska en oikein koskaan ole kotona just siihen aikaan, kun olisi edes hitusen enemmän valoa. Toivon, että nyt viikonloppuna aurinko edes pikkusen pilkahtaisi. Ois meinaan vähän kivoja postausideoitakin tässä ;) 

Nämä kuvat olis uuden vuoden päivältä, kun oltiin rannalla just auringonlaskun jälkeen. Vaiks kärsin kauheasta kaukokaipuusta, samalla mietin innoissani, että tässähän meillä on nämä omat lähitienoot vielä koluamatta ja aurinkoisina päivinä meillä on yhdet maailman upeimmat maisemat ihan pienen matkan päässä! Kevään ohjelmistoon kuuluukin siis aivan varmasti seikkailu ympäriinsä <3

Miten teillä on lähtenyt tammikuu sujumaan?


Loma Helsingissä.

13.1.2018
Hahaha. Hyvä päättää tuo edellinen postaus, että alan panostaa blogiin :D No alan kyllä - ensi viikolla ;)

Nyt nimittäin kiireiset joskin antoisat pari viikkoa. Juuri tätä naputtelen vanhempieni ruokapöydän ääressä Helsingissä, Suomessa.


Tulimme tänne maanataina illansuussa, vaikka alunperin meidän piti tulla tänne jo perjantaina. Jouduimme kuitenkin vaihtamaan lennot jo useamman viikkoa sitten, koska sunnuntaina järjestettiin apen month's mind messu miehen kotikaupuingissa, mihin meidänkin piti toki osallistua. 

Koko edellinen viikko siis meni hoitaen erilaisia hommia ja pakkauksia ja opintojuttuja ja samalla parantelin kuumeisia poikia. Tämä viikko taas on mennyt siivillä viettäen ihanaa aikaa perheen ja ystävien kanssa. Joka hetkelle on ollut jotakin ja nyt vasta tarjoutui tässä lauantai-aamuna sopiva hetki avata tietsikka ja kirjoittaa edes muutama rivi.

Liamin kanssa ekat treffit sitten viime vuoden huhtikuun. Olipa kiva käydä keskustassa ilta-aikaa yhdessä.
Tämä loma on ollut niin ihana. Instagramiin olen vähän yrittänyt päivitellä kuulumisia, mutta aina ryppäinä, kun satun oleman wifin äärellä vanhempieni luona. Suomi-lomat ilman kännykän 3g:tä ovat aina ihanaa todellista läsnäolon aikaa. Ihana huomata treffatessa ystäviäkin, että kukaan ei vilkuile kännykkää, jos toinenkaan ei vilkuile.

Storyn paahdettu parsakaali-linssi-avocado creme-salaatti oli niin ihanaa, että jotain samantyylistä pitää testata kotonakin.
Ja olen syönyt niiiiin ihania ruokia. Tietty äidin ja isän kokkailuja, mutta myös lounastreffeillä, mitkä ovat paljolti suuntautuneet Kampin Korttelin ravintoloihin. Sekä Sandroon että Storyyn pitää kyllä päästä uudestaan kesällä. Helsinki tuntuu niin ihanan raikkaalta ja kansainväliseltä. Kerta toisensa jälkeen tänne on avattu jotain söpöjä uusia kahviloita taikka kojuja.

Hakaniemessä Ipanaisen-liikkeessä piti käydä katsastamassa tällaiset yksien tyyppien kuvat tammikuulta 2014.
Elsi olisi jetlageissaan varmaan vieläkin arvostanut kantoliina-kyytejä :D
Valitettavasti näin kutistuneessa lomassa on huonona puolena se ettei ehdi nähdä kaikkia ihania tyyppejä ja aina joutuu vähän valitsemaan ne keiden kanssa tulee ensiksi treffit puheeksi. Onneksi suunnittelen jo kesän lomamatkaa ja sitten ehtii paremmin näkemään ystäviä ja tekemään retkiä ehkä pidemmällekkin. Nyt ollaan miestä lukuunottamatta pysytelty Helsingissä, hän lähti tänään Tallinnaan treffaamaan parasta ystäväänsä (kuka siis on virolainen).

Helsingin huima lumimäärä. Ens viikolle sitä en sitten sopivasti luvattu vissiinkin enemmän.
Vaikka olisi tietysti ollut ihanaa, jos lunta olisi ollut vähän enemmän, on mun tyypit olleet aivan intona tuosta millin huurrekerroksesta ja onneksi siskon varastosta löytyi lasten vanhoja toppapukujakin ja kirpparilta lämpimiä kenkiä. Käytiin myös keskustassa luistelemassa ja siitä teinkin pienen videon instagramiin sinne omaan fiidiini <3 Lapset innostuivat luistelusta sen verran paljon, että mennään vielä tänään uudemman kerran ja illalla mulla on tiedossa dinnerit kaveriporukan kanssa. Sunnuntain, eli meidän vikan lomapäivän, pyhitän ihan omalle perheelle.



Parasta on myös se, että lapset heti tänne tultua vaihtoivat keskinäisen kielensä suomeksi ja intona tietty katselevat Pikku Kakkosta ja lukevat mummin kirjastosta lainaamia kirjoja yhdessä.

Vähän jo valmiiksi tuntuu haikealta kotiin lähtö maanantaina... Toisaalta ihana pyöräyttää käyntiin arki ja rutiinit ja opiskelut ja kaikki. Tulijaisiksi täältä lähtee jotain ihania juttuja, mitkä tuovat ripauksen Suomea taas meidänkin kotiin <3 Vielä kun saisi nuo siskojen lapset kaapata mukaan halittaviksi <3 En kestä miten ihanat leikit pienillä serkuksilla on taas yhdessä - niiden katselemisesta tulee aina haiku, miksi emme näe useammin.

Katotaan siis sitä tasaista tahtia tiistaista etiäpäin ja oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille <3 Ainiin ja sori kuvitus on vain kännykältä, kun edes ole saanut aikaiseksi kameraa kuljettaa mukana ;)